Talotekniikan tuoteosien ja järjestelmien tunnistettavuus IFC4 ADD2 TC1 -standardin mukaisilla entiteeteillä ja enumeraatioilla.
Ratkaiseeko IFC4 talotekniikan tuoteosien ja järjestelmien tunnistettavuuden?
Itsellänikään ei ollut tähän suoraa vastausta, vaan olen joutunut muutamalla pistotarkastuksella luomaan arvauksen ”kai niitä siellä jonkin verran sopiviakin saattaa olla, mutta hyvä jos puolet tarvittavista tuoteosista ja järjestelmätyypeistä saataisiin tunnistettua IFC:n omilla entiteeteillä ja enumeraatioilla”.
IFC standardissa tuoteosien ja järjestelmien tunnistettavuus perustuu entiteetteihin ja enumeraatioihin.
Tässä esimerkki IfcAirTerminal entiteetistä, entiteettihierarkiasta ja enumeraatioista:
Alalla on nyt pitkä tovi touhuttu IFC2x3 -standardin IFC-tietomalleilla. IFC4:ään on ladattu hirveän suuret odotukset. Entiteettejä on tullut lisää ja enumeraatioitakin on viilattu IFC2x3 verrattuna.
Syöksyin kyseisen IFC4 ADD2 TC1 standardin syövereihin. Kahlasin standardista läpi kaikki mahdolliset entiteetit ja enumeraatiot, mitkä vähääkään liittyvät LVI-tuoteosiin tai -järjestelmiin. IFC-standardin sivustolta on vaikea nähdä kokonaisuutta, koska tieto on hajautettuna. Tästä syystä keräsin sivustolla sukkuloimalla tarvittavan tiedon yhteen isoon taulukkoon:
LVI-TUOTEOSA (vanhalta nimeltään TATE-YLEISNIMISTÖ)
- Vakioi yleisnimet ja yleistunnukset kaikille talotekniikan tuoteosille ja objekteille. Sähkön ja rakennusautomaation tuoteosakoodistot jatkossa ominaan.
- Nimistössä on mukana myös ryhmittely suunnittelijan näkökulmasta, jotta tietty yleisnimi on helpommin löydettävissä noin 800 yksilöllisen yleisnimen joukosta.
LVI-JÄRJESTELMÄ (vanhalta nimeltään TATE-JÄRJESTELMÄ)
- Vakioi tässä vaiheessa LVI:n järjestelmäluokat ja järjestelmätyypit, sekä järjestelmätyyppien yleistunnukset.
- Varsinaisten järjestelmien nimiä ei voida vakioida, koska ne ovat aina hankekohtaisia. Mutta varsinaiset järjestelmät ovat aina tietyn tyyppisiä ja siten niille voidaan määrittää vakioitu järjestelmätyyppi.
Nämä nimistöt kuvaavat todellisen tilanteen rakennushankkeiden talotekniikan tuoteosista ja järjestelmätyypeistä.
IFC4 arvojen kohdennus LVI-TUOTEOSA:n arvoihin
IFC4 ADD2 TC1 -standardista yhteen taulukkoon kerättyjen arvojen avulla tein oman tulkintani mukaisen kohdennuksen käytettävissä olevista entiteeteistä ja enumeraatioista LVI-TUOTEOSA:n kaikkiin LVI yleisnimiin rivi riviltä.
Enumeraatioista ei löytynyt lähellekään samassa laajuudessa arvoja ja toisena ongelmana arvot olivat liian laajoja.
Tässä tulos LVI-tuoteosien kanssa yhteensopivuuteen:
Tulos tarkoittaa sitä, että LVI IFC-tietomallin tuoteosista olisi noin 7 % tunnistettavissa täsmällisesti IFC4:ssä oleville entiteeteillä ja enumeraatioilla.
Standardissa olevat enumeraatiot ja niiden selitteet ovat myös osittain erittäin vaikeita tulkita.
Tässä muutama esimerkki LVI-tuoteosan enumeraatioista:
- TWINTOWERENTHALPYRECOVERYLOOPS
- DIRECTEVAPORATIVESLINGERSPACKAGEDAIRCOOLER
- DIRECTEXPANSIONTUBEINTUBE
- VARIABLEFLOWPRESSUREINDEPENDANT
IFC4 arvojen kohdennus LVI-JÄRJESTELMÄ:n arvoihin
Tein lisäksi saman kohdistuksen vielä IfcDistributionSystem enumeraatioiden osalta LVI-JÄRJESTELMÄ:n jokaiseen LVI järjestelmätyyppiin:
Lopputulos oli hyvin samankaltainen järjestelmätyyppien osalta, mitä se oli LVI-tuoteosillakin.
Käytettävissä olevien enumeraatioiden avulla ei päästä lähellekään tarvittavaa
järjestelmätyyppitasoa. Enumeraatioiden selitteet olivat osittain erittäin vaikeasti tulkittavissa.
Loppupäätelmä
Talotekniikan tuoteosia ja järjestelmätyyppejä ei pysty lähellekään tarpeeksi kattavasti kuvaamaan ja tunnistamaan pelkästään IFC4 ADD2 TC1 -standardin mukaisilla entiteeteillä ja enumeraatioilla.
Ja miksi tarvitsisi?
Kansainvälisessä standardissa on hyvä olla tapa, jolla järjestelmätieto siirretään, mutta miksi tuon standardin pitäisi määritellä, että mitä järjestelmätyyppejä maailmassa on? Käytettävät tuoteosat eroavat myös eri maissa ja siten olisi mahdotonta kansainvälisessä standardissa tyydyttää kaikkien maiden osittain eriävät ja ristievät tarpeet.
LVI-TUOTEOSA ja LVI-JÄRJESTELMÄ ovat ratkaisu kansallisesti kuvata ja tunnistaa talotekniikan tuoteosat ja järjestelmätyypit. Silti suunnitteluohjelmistot voivat samanaikaisesti tuottaa esim. IFC4 ADD2 TC1 -standardin mukaisen tiedon entiteettien ja enumeraatioiden osalta. Kansalliset kattavat nimistöt ja IFC-standardi voivat toimia samassa IFC-mallissa sulassa sovussa.
Pelkkä IFC standardi ei vaan yksinkertaisesti riitä.
11.12.2022
Markus Järvenpää