Rakennusalan valedigitalisaatio eli miten rakentamisen tiedonvirtaus on toteutettu siirtämällä tietoa tiedon kuvina 2D-pohjakuvilla ja liitetiedostoilla.
Epäjatkuvuuskohdat (1-15)
(1) Toteutussuunnittelu ei tuota toteutussuunnitelmaa
Tietomalli tehdään viitesuunnitelmatasolle, koska sitä ei käytetä hankinnassa eikä rakentamisessa. Näissä käytetään sen sijaan 3D-mallista ”litistettyjä” 2D-tasokuvia, joihin siirretään eri alaurakoitsijoille vakiintuneet tiedot perinteisillä paperikuvien symboleilla ja merkinnöillä. Kaikki mallissa oleva geometria- ja objektikohtainen tieto menetetään, vaikka osa siitä olisi konekäsiteltävässä muodossa.
– Suunnittelu kilpailutetaan neliöhintoina tai kiinteällä hinnalla. Suunnittelun tietosisältöjen metatietomäärittelyt ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan.
– Mallien tietosisällöt perustuvat IFC-määrittelyihin sekä suunnittelija tai suunnittelutoimistokohtaisiin omiin nimistöihin sekä käytänteisiin. Tämän seurauksena mallien tietosisällöt liittyen eri rakennusosiin, tuotteisiin tai materiaaleihin eivät ole suoraan käytettävissä hankinnassa eivätkä työmaalla.
– Tietomallien tietosisällöt ja objektien tarkkuus vaihtelee radikaalisti eri suunnittelualojen välillä. Ääriesimerkit: sähköstä kuvataan vain rasiat ja kytkimet, tikkaat sekä keskukset laatikoina (matalin LoD-taso), vastaavasti viemäreistä osat ja kaadot.
YTV2012 mukaan tietosisällöt sovitaan projektissa ja mallinnuksessa hyväksytään viistäminen sekä törmääminen.
– Asennustarvikkeita eli esim. kannakointia ei mallinneta, vaan kanavistot sekä putkistot leijuvat ilmassa.
(2) Hankinta pirstoo tiedon 2D-suunnitelmiin ja ostaa työn sekä materiaalin yhdessä
Hankinta kilpailuttaa perinteisin markkinaehtoisin urakkarajoin rakennusosat työ- ja materiaali yhdessä mustana laatikkona käyttäen 2D-PDF-tasokuvia ja liitetiedostoja.
– Tietomallien kolmessa eri natiivitiedostossa ja IFC-yhdistelmämallissa oleva tieto pirstotaan hankintapakettien mukaisiin 2D-tasokuviin, jonka seurauksena törmäystieto menetetään kokonaan, koska jokainen järjestelmä tai rakennusosa kuvataan omassa 2D-kuvassa.
(3) Kukaan ei suunnittele todellisuudessa sitä mitä ollaan rakentamassa eli koko kerrostaloa
Alaurakoitsijat päättelevät 2D-kuvien ja liitetiedostojen tiedoista sen mitä oletetaan rakennettavan ja päättelevät määrät.
– Tietomallista saatavia määräluetteloita ei käytetä, vaan urakoitsijat (tai määrälaskentatoimistot) laskevat määrät 2D-tasokuvista.
– 2D-kuvien digitalisointiin käytetään kuvantunnistusohjelmistoja kuten JCAD. Kanavistot ja putkistot piirretään uudestaan käsin 2D-kuvan päälle kanava-/putkistomäärien laskemiseksi.
– Asennusmateriaalien määrän arviointia varten laskentaohjelmistossa käytetään eri toimittajien ja esimerkkirakenteiden perusteella olevaa reseptiikkaa (esim. Granlund Vesi&Watti –pakettirekisteriä).
(4) Alaurakoitsijat päättävät tuotteet ja laskevat käsin materiaalimäärät eri järjestelmille
Alaurakoitsijat käsittelevät määrätietoja laskentaohjelmistoissa (JCAD+Broker) ja ylläpitävät tulokset excel-tiedostoissa.
– Alaurakoitsijat kilpailuttavat ”pumppuhinnat” eri tukuilta ja toimittajilta ja tarjoavat urakat kiinteällä hinnalla, neliöinä tai suoritteina.
– Alaurakoitsijoilla ei ole kykyä ottaa määriä suoraan BIM:stä tai mallin sisältö ei ole käyttökelpoinen. Siksi vanhassa on vara parempi, eli käytetään samoja symboleja ja samoja esitystapoja kuin paperiaikakauden piirustuksissa.
(5) Pääurakoitsija menettää tiedon käytetyistä määristä sekä rakennettavasta tuotteesta musta-laatikko-kilpailutuksen takia
Pääurakoitsija siirtää käytännössä vastuun toteutuksesta, määristä, laadusta, aikataulusta ja resursseista alaurakoitsijalle.
– Herää vahvasti kysymys siitä, mikä on pääurakoitsijan rooli, lisäarvo tai osaaminen rakennushankkeessa. Rakennusliikkeestä urakkavalvojaksi.
(6) Alaurakoitsijalla ei tyypillisesti ole ERP:tä: Alaurakoitsija syöttää määrät manuaalisesti tukun webshopiin tai lähettää excel-tiedostona tukulle tai toimittajalle
– Mikäli alaurakoitsija on laskenut määrät sijainneittain, menetetään tieto rakennettavan kohteen käyttösijainnista tässä vaiheessa.
– Toimituksia ei voi kohdentaa materiaalin käyttösijaintiin eli varastopaikkaan, vaan työmaa pakotetaan toimimaan varastona, josta poimitaan määrät uudestaan.
(7) Tukku tai toimittaja ei voi toimia konsolidointipisteenä: toimitusketjun tehosta menetetään pääosa
– Tukku tai toimittaja ei voi käyttää automaattipoiminnan ja –pakkauksen osana automaattista kohdemerkkausta eli materiaalia ei voida vastaanottaa suoraan varastopaikalle rakennettavan kohteen sisällä.
– Tukku ja toimittaja menettävät myös sähköisen logistiikan ohjauksen, koska työmaiden alaurakoitsijat eivät pysty vastaanottamaan materiaaleja sähköisesti, vaikka niissä onkin koneluennan merkinnät ja viivakoodit (GS1/SSCC), jotka toimivat muiden teollisuuksien ja kuljetusliikkeiden kanssa.
(8) Inbound-logistiikka ei toimi eikä kauppalain mukaista vastaanottotarkastusta tehdä: logistiikkapalvelu, työmaan tuntimies tai alaurakoitsija ottavat toimituksen vastaan ilman tarkastusta ja purkaa materiaalin yleisvarastoon
– Työmaalla ei ole varastopaikkoja eikä –saldoja. Ei myöskään sähköistä materiaalivirran hallintaa.
– Pääurakoitsija ei pysty tekemään vastaanottotarkastusta sähköisesti tai siirtämään oikeita tavaroita oikeille varastopaikoille: pääurakoitsijan sisälogistiikka ei pysty antamaan asennusvalmius-statusta vaunulle.
– Työmaalle syntyy yhtä monta varastointitapaa ja logistista mallia kuin siellä on alaurakoitsijoita.
– Alaurakoitsijat eivät saa hyötyä logistiikkapalvelusta, vaan kokevat sen pakollisena ylimääräisenä kuluna.
(9) Määrät lasketaan uudestaan (osin tuoreutettujen) 2D-kuvien perusteella
Alaurakoitsija poimii kerros- tai alavarastosta materiaalit 2D-piirustusten perusteella laskien materiaalit uudestaan päivitetyistä kuvista. Alaurakoitsijan työmaan nokka tai työnjohtaja muodostaa materiaalilistauksen tai urakkamies/nainen poimii varastosta ja pyytää tilaamaan varastoon lisää materiaalia tarpeen mukaan.
(10) As-build tietoa ei synny kenellekään
Työntekijä suunnittelee rakennettavan rakennusosan viitteellisistä 2D-kuvista ja ratkoo törmäykset sekä päättää käytettävät materiaalit asennuspisteellä.
– Ongelmien ratkaisemiseksi käytetään yleensä eri määrä materiaalia kuin mitä exceleissä laskettu: täydennykset voidaan aina hakea tukusta tms.
– Jokaisesta periaatteessa suunnitelmissa samanlaisesta asennuksesta tulee aina erilainen lopputuote, joka yleensä aiheuttaa myös törmäyksiä ja muutoksia muille rakentajille, jotka tulevat asentamaan kyseisen työvaiheen jälkeen.
(11) Tuotetietoa ei saada kerättyä digitaalisesti tuotekelpoisuuksien hyväksynnässä
Tiedot kerätään manuaalisesti ja siksi tuotteista jää syöttämättä artikkelin yksilöivät koodit.
– Tuotehyväksynnät saada kauppanimillä, mutta tietoa ei saada talteen digitaalisen luovutuksen edellyttämässä rakenteisessa muodossa.
– Työmaainsinöörit (eli maailmanluokan mapittajat) syöttävät samoja tuotteita ja niiden DoP ja CE-dokumentteja tuotetietorekisteriin kerta toisensa jälkeen uudestaan.
– Tilaaja ei saa hyötyä kerätystä tuotekelpoisuustiedosta, koska tuotteen yksilöinti ei yksilöi myyntiartikkelia vaan tuoteperheen: esim. laminaatin korjaaminen ei ole mahdollista ilman tietoa laminaatin väristä, joka perustuu ostonimikkeeseen, ei tuoteperheeseen.
(12) Sähköistä luovutusta eikä tuote- tai huolto-ohjeistusmateriaalia pystytä keräämään koneellisesti
Tiedot koostetaan manuaalisesti ja järjestellään jokaisella kerralla eri tavoin dokumenttivarastoon.
– Tieto olisi olemassa ja muutettavissa hankkeessa rakenteiseen muotoon, joka mahdollistaisi sen luovuttamisen koneellisesti tietokantaan. Tämä menetetään ja tiedot kerätään tiedostoina sekä luovutetaan suunnitteluvaiheen tietoja projektipankista, joita ei ole päivitetty toteumaa vastaavaksi tai valittuja tuotetietoja sisältäväksi.
(13) Sähköistä rakennuksen tietojen luovutusta tilaajalle ei pystytä tekemään
Tietoa ei pystytä keräämään rakenteelliseen muotoon esim. tietokantoihin ja niihin linkitettyihin dokumentteihin.
(14) Tilaajan ei ole mahdollista toimittaa ylläpidolle talon tuote- tai järjestelmätietoja ylläpitojärjestelmään
Ylläpidossa arvoa luova osa työstä minimaalinen verrattuna selvitystyöhön ja tarpeettomiin ajoihin selvitysten tekemiseksi.
– Ylläpidossa voidaan käyttää kehittyneitä 3D-ohjelmistoja ja jakaa tieto kenttätoiminnalle mobiilisovelluksilla, mutta tiedot ovat suunnittelu- ja toteutusprosessin sekä puuttuvan sähköisen luovutuksen takia täysin puutteelliset. Kenttätoiminta maksaa paljon ja arvoa tuottavaa työtä on vähän, koska reaktiivisessa huollossa täytyy aina ensimmäiseksi käydä selvittämässä paikan päällä mistä laitteesta tai tuotteesta on kysymys.
(15) Asiakas, eli esimerkiksi asunnon käyttäjä tai omistaja ei saa tarvitsemiaan tietoja asunnostaan
Asukas saa kansiollisen tietoja, mutta tietoja ei saa sähköisenä eikä tiedot ole riittäviä kaikilta osin tilan tai kiinteistön ylläpitoon.
Tekijät:
Otto Alhava, CTO, Fira Oy
Bettina Ruottinen, Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto
Harri Haapasalo, Professori, Oulun yliopisto Tuotantotalous, Tuotehallinnan tutkimusryhmä
Tommi Arola, Tutkimusjohtaja, RTS
Tero Järvinen, Kehitysjohtaja, Granlund Oy
Markus Järvenpää, Tietomallikehityksen ryhmäpäällikkö, Granlund Oy
Lähteet:
- Zabelle, T. Built to Fail: Why Construction Projects Take So Long, Cost Too Much, And How to Fix It. Forbes Books, 2024.
- TALOTEKNIIKAN KANSALLISET KOODISTOT JA TIETOSISÄLTÖMÄÄRITYKSET, Tietomallintaja, https://www.tietomallintaja.fi/tate-mallinnus/
- Revolti, A., Gualtieri, L., Pauwels, P., & Dallasega, P. (2024). From building information modelling to construction digital twin: a conceptual framework. Production & Manufacturing Research, 12(1). https://doi.org/10.1080/21693277.2024.2387679, https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/21693277.2024.2387679
- Hall, D. M., Whyte, J. K., & Lessing, J. (2019). Mirror-breaking strategies to enable digital manufacturing in Silicon Valley construction firms: a comparative case study. Construction Management and Economics, 38(4), 322–339. https://doi.org/10.1080/01446193.2019.1656814, https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/01446193.2019.1656814
- Sacks, R. (2016). What constitutes good production flow in construction? Construction Management and Economics, 34(9), 641–656. https://doi.org/10.1080/01446193.2016.1200733, https://www.researchgate.net/profile/Rafael-Sacks/publication/305271493_What_constitutes_good_production_flow_in_construction/links/5ac2064345851584fa760b27/What-constitutes-good-production-flow-in-construction.pdf
- BIM Data Content Guiding Takt Production Material Flow: IFC Meets MTS Supply Chain (O. Alhava, J. Oraskari, T. Arola, T. Järvinen, M. Järvenpää, B. Ruottinen), LDAC2025, https://linkedbuildingdata.net/ldac2025/files/papers/13.pdf