Kuvaus talotekniikan IFC-tietomallien kansallisen vakiointikokonaisuuden tarpeesta ja hyödyistä
Miksi talotekniikan vakiointikokonaisuus tarvitaan?
Rakentamishankkeissa on jo pitkään tuotettu IFC-tietomalleja, mutta niiden tietosisältöihin ei ole panostettu ja sitä myöten ei ole niihin myöskään voinut luottaa, esimerkiksi kustannuslaskennassa. Pätevyysjärjestyksessä IFC-tietomallit ovat olleet pahnan pohjimmaisina. Pääpaino IFC-tietomalleissa on ollut enemmän ja vähemmän geometriassa ja sen törmäystarkastelussa muiden suunnttelualojen IFC-tietomallien kanssa.
Suunnitteluohjelmistot sisältävät paljon suunnittelijan tuottamaa tietoa, mutta se ei siirry vakioituna tai ymmärrettävässä muodossa seuraaville käyttäjille / tiedon tarvitsijoille IFC-tietomallin mukana, vaan se yleisimmin liiskataan PDF-muotoon, jolloin sen koneellinen jatkokäsittely ja tiedon virtautus surkastuu täysin.
Tarvitaan siis kansallinen vakioitu ratkaisu siihen, että minkälainen tietorakenne talotekniikan IFC-tietomalleissa pitää olla, jotta talotekniikan IFC-tietomalleja pystytään hyödyntämään toimitusketjussa laajemmin ja niiden tietosisältöön pystytään luottamaan.
Miten IFC-tietomallin jokainen tuoteosa tunnistetaan vakioidusti?
Miten IFC-tietomallin jokainen järjestelmä tunnistetaan vakioidusti?
Mitä tietosisältöjä IFC-tietomallin jokaisella tuoteosalla pitää olla?
Ratkaisuna tähän on Talotekniikan kansallinen vakiointikokonaisuus, mikä vakioi IFC-tietomallissa tunnistettavuuden kaikille talotekniikan tuoteosille ja järjestelmille, sekä määrittää tarkasti vaaditut tietorakenteet jokaiselle tuoteosalle.
Linkit talotekniikan kansallisen vakiointikokonaisuuden materiaaleihin (esimerkiksi koodistoihin ja tietosisältötaulukoihin) löydät
Tietomallintaja-sivuston ”TATE-mallinnus” -sivulta:
Mitä hyötyä liiketoiminnalle?
Kun talotekniikan IFC-tietomallien tietosisällöt on nyt vakioitu kansallisella tasolla, niin sekä tiedon tuottajille (suunnittelijoille) että tiedon jatkokäyttäjille (kustannuslaskenta, hankinta, logistiikka, asennus jne.) on hankkeesta toiseen tarjolla sama tietorakenne, minkä pohjalta voidaan rakentaa uusia skaalautuvia toimintoja ja pystytään rakentamaan tiedon virtautusta järjestelmästä toiseen. Suunnittelijan tuottamaan tietorakenteeseen voidaan alkaa luottamaan ja se alkaa toimimaan perustana tiedolle, jota sitten muut osapuolet alkavat rikastamaan omalla tieto-osuudellaan. Suunnittelija tuottaa E-BOM:n –> Muut osapuolet rikastavat siitä M-BOM:n.
Talotekniikan IFC-tietomalleista tulee keskenään vertailukelpoisia ja päästään kiinni ns. Benchmark Dataan, voidaan esimerkiksi vertailla toteutuneiden koulurakennusten erityyppisten lämmitysjärjestelmien kustannus- tai hiilijalanjälkivaikutuksia jo hankkeen alkuvaiheessa… tietopohjaisesti , eikä ”hihasta ravistamalla”.
Talotekniikan suunnitteluohjelmistoissa on jo erittäin hyvät valmiudet tuottaa Talotekniikan vakiointikokonaisuuden mukaisia IFC-tietomalleja. Tulevaisuudessa tiedolla, tiedon virtautuksella ja tiedolla johtamisella on todella suuri merkitys. Talotekniikan vakioidut IFC-tietomallit ovat välttämätön ”luuranko” koko muulle toimitusketjulle.
